Vaalit ovat ohi, porvarihallitus syntynyt, 62% naisia hallituksen jäsenistä, Paavo Väyrynen olikin vielä elossa ja niin tuo Kanervan Ilkkakaan ei näköjään ollutkaan vielä vanhainkodissa. Näillä sitten mennään, katsotaan mitä tuleman pitää, kukaanhan ei ole syyllinen mihinkään ennenkuin ei ole tehnyt mitään.
Siirrytään taas hieman tasa-arvoasioiden pariin. Lukiessani lehteä X, sattui silmiini juttu asiasta nimeltään feministinen itsepuolustus (myöhemmin Fip). Mielenkiinnolla siirryin lukemaan juttua, koska kyllähän tuollainen otsikko mielenkiinnon herättää. Jutussa siis kerrottiin Fip:stä, josta voitte lukea enemmän linkin takaa. Perusajatus on kuitenkin se, että koska naiset kokevat keskimäärin enemmän väkivaltaa miesten puolelta niin on kehitetty "itsepuolustuslaji", joka keskittyy itsepuolustukseen miespuoleista hyökkääjää vastaan, esimerkiksi seksuaalisen väkivallan tai muussa kaltaisessa tilanteessa. Niin, ensi lukemalla helposti tulee mieleen, että hyvä vaan pitäähän raiskaajia opetella potkimaan munille, hieno juttu. Jokin kuitenkin jäi tuon kaltaisessa kaivelemaan, ja sitten se iski. Itsepuolustuslaji jossa on sukupuolitettu väkivallantekijä, tuohan on kaikkea muuta kuin tasa-arvoa (jonka lipunkantajaa feministiset järjestöt usein esittävät).
Itse pasifistina en väkivaltaa sinänsä edes näe ratkaisuna mihinkään (joskin harrastan kamppailulajia), eikä sen käyttöä pitäisi rohkaista missään muussa kuin ns. sovitussa ja kontrolloidussa tilanteessa (esimerkiksi kamppailulajeissa käytävät ottelut yms.). Itsepuolustus on tietenkin ymmärrettävää, ja sen harjoitteleminen on myös ymmärrettävää. Asia mikä ei ole ymmärrettävää on tiettyä ihmisryhmää kohtaan suunniteltu itsepuolustuslaji, joka käytännössä lähentelee sukupuoliseen vihaan yllyttämistä. Muitakin vahvan kyseenalaisia asioita Fip:hen liittyy, kuten se ettei kukaan ulkopuolinen saa tilannetta seurata ja että harjoituksista on vaitiolovelvollisuus. Tällaisesta mieleen tulee lähinnä joidenkin kulttiryhmien toiminta.
Tasa-arvohan tällaisesta on kaukana, vai miltä kuullostaisi "maskulinistinen itsepuolustus", jossa harjoitellaan väkivaltaa naisia vastaan? Tai vaikkapa "kantaväestöläinen itsepuolustus", jossa harjoitellaan liikkeitä maahanmuuttajia vastaan, jotka tekevät tilastollisesti kantaväestöä enemmän rikoksia. Itsepuolustusharjoittelu tulee olla toimintaa, jossa ei sukupuoliteta, uskonnollisteta tai "roduteta" hyökkääjää, jottei se ala toimimaan epätasa-arvon edistäjänä.
perjantai 20. huhtikuuta 2007
maanantai 26. maaliskuuta 2007
Taivaiden Maisterit
Viime aikoina jokaisessa lehdessä Ypäjän paikallisjulkaisua myöten on ollut juttu, jossa analysoidaan vaaleja, Kokoomuksen voittoa ja SDP:n tappiota. Useissa näistä jutuista otetaan myös kantaa Keskustan pienoiseen tappioon ja Perussuomalaisten vaalivoittoon, kaikenlaiset maisterit ja tutkijat ovat esittäneet näkemyksiään, joiden esittämiseen ei tarvitse olla minkään tason maisteri tai tutkija. Minkälainen poliittisesti latautunut bloggaaja jättäisi sitten vaalit analysoimatta.
Tyly analyysi:
Aloitetaan häviäjästä, SDP:stä. Oli mielenkiintoista seurata, miten Eero Heinäluoman ilme muuttui vaalilähetyksen aikana, suht positiivisesta valmiuteen haavoittaa itseään ja muita. Oikeinhan se olikin, koska SDP:n tappiolle on kaksi selkeää syytä: Eero Heinäluoma ja tekopyhyys. Kuten joku lehti kirjoitti:
Niin, kukapa olisi halunnut tuollaista demaripamppua pääministeriksi? Itse en, eikä mitä ilmeisemmin iso osa suomalaisistakaan. Eero Heinäluoma, demareiden Ville Itälä ja Paavo Lipponen 0.1, sopii toki johtamaan, jos kyseessä on vaikkapa nakkikioski, mutta eduskunta onkin sitten toinen asia.
Toinen tekijä joka varmasti tappioon vaikutti on SDP:n räikeä tekopyhyys. Ensin ollaan oltu 12-vuotta hallituksessa ja harrastettu politiikkaa jonka seurauksena tuloerot ovat kasvaneet ja verohelpotuksia suunnattu lähinnä Kokoomuksen äänestäjille, sitten vaalikampanja perustuu sellaiselle asettelulle, jossa SDP on puolustamassa köyhää työläistä pahaa porvaria vastaan. Kuten joku voisi sanoa, niin SDP voisi mennä itseensä.
Sitten keskikastiin, eli Keskustaan. Keskusta hävisi toki muutaman paikan eduskunnasta, mutta toisaalta pysyi edelleen suurimpana puolueena ja mitä todennäköisimmin pitää pääministerin pestin itsellään ja vetää hallitusta. Mitä Keskustasta sitten voisi sanoa? Ei oikeastaan juuri mitään, yllättävää on lähinnä se, ettei kaikki se saippuadraama, jota Keskustan ympärillä on käyty ei näy vaalituloksessa. Päähallituspuolueeksi vaalitulos oli hyvää keskitasoa.
Sitten siihen suureen voittajaan, jonka iloa ei voi vähätellä. Oppositiossa neljä vuotta olleelle Kokoomuksellehan voitto oli suuri, joskin odotettava. Mikä tähän voittoon sitten johti? Puolivillillä poikamiehellä oli varmasti oma (noin 60 000 äänen) osansa, näsäviisastelevalla mainonnalla oma osansa, oppositiossa olemisella oma osansa ja luonnollisesti SDP:n tekopyhällä politiikalla ja vaalitappiolla oma osansa. Juuri tällä hetkellä Kokoomuksella oli myös selkeästi paras imago näistä kolmesta suuresta, dynaaminen ja eteenpäin menevä. Onko se sitten totta ja hyvä on toinen asia.
Sananen on kai sanottava vielä Perussuomalaisista. Käydessäni vaaleja ennen Tampereella eräs positiivinenkin asia löytyi Perussuomalaisista, kaikkien tonyhalmeiden seassa oli myös Weltto Virtanen, mikä oli vähintäänkin virkistävää. Sitten itse asiaan, PS sai prosentuaalisesti huomattavan suuren vaalivoiton, mitä se sellainen peli on? Uskooko joku oikeasti, että Suomen ongelmat johtuvat maahanmuuttajista ja EU:sta? Ilmeisesti. Tietenkin ihmiset saavat uskoa mitä haluavat, ja helppoahan se on ongelmien syntyperän ulkoistaminen muualle itsestään.
Mutta kuka siis vaalit todellisuudessa voitti? Tässä päivitetty tuloslista top3:
Tyly analyysi:
Aloitetaan häviäjästä, SDP:stä. Oli mielenkiintoista seurata, miten Eero Heinäluoman ilme muuttui vaalilähetyksen aikana, suht positiivisesta valmiuteen haavoittaa itseään ja muita. Oikeinhan se olikin, koska SDP:n tappiolle on kaksi selkeää syytä: Eero Heinäluoma ja tekopyhyys. Kuten joku lehti kirjoitti:
Kansa ymmärsi SDP:n viestin, äänestämällä SDP:tä Eero Heinäluomasta tulisi pääministeri.
Niin, kukapa olisi halunnut tuollaista demaripamppua pääministeriksi? Itse en, eikä mitä ilmeisemmin iso osa suomalaisistakaan. Eero Heinäluoma, demareiden Ville Itälä ja Paavo Lipponen 0.1, sopii toki johtamaan, jos kyseessä on vaikkapa nakkikioski, mutta eduskunta onkin sitten toinen asia.
Toinen tekijä joka varmasti tappioon vaikutti on SDP:n räikeä tekopyhyys. Ensin ollaan oltu 12-vuotta hallituksessa ja harrastettu politiikkaa jonka seurauksena tuloerot ovat kasvaneet ja verohelpotuksia suunnattu lähinnä Kokoomuksen äänestäjille, sitten vaalikampanja perustuu sellaiselle asettelulle, jossa SDP on puolustamassa köyhää työläistä pahaa porvaria vastaan. Kuten joku voisi sanoa, niin SDP voisi mennä itseensä.
Sitten keskikastiin, eli Keskustaan. Keskusta hävisi toki muutaman paikan eduskunnasta, mutta toisaalta pysyi edelleen suurimpana puolueena ja mitä todennäköisimmin pitää pääministerin pestin itsellään ja vetää hallitusta. Mitä Keskustasta sitten voisi sanoa? Ei oikeastaan juuri mitään, yllättävää on lähinnä se, ettei kaikki se saippuadraama, jota Keskustan ympärillä on käyty ei näy vaalituloksessa. Päähallituspuolueeksi vaalitulos oli hyvää keskitasoa.
Sitten siihen suureen voittajaan, jonka iloa ei voi vähätellä. Oppositiossa neljä vuotta olleelle Kokoomuksellehan voitto oli suuri, joskin odotettava. Mikä tähän voittoon sitten johti? Puolivillillä poikamiehellä oli varmasti oma (noin 60 000 äänen) osansa, näsäviisastelevalla mainonnalla oma osansa, oppositiossa olemisella oma osansa ja luonnollisesti SDP:n tekopyhällä politiikalla ja vaalitappiolla oma osansa. Juuri tällä hetkellä Kokoomuksella oli myös selkeästi paras imago näistä kolmesta suuresta, dynaaminen ja eteenpäin menevä. Onko se sitten totta ja hyvä on toinen asia.
Sananen on kai sanottava vielä Perussuomalaisista. Käydessäni vaaleja ennen Tampereella eräs positiivinenkin asia löytyi Perussuomalaisista, kaikkien tonyhalmeiden seassa oli myös Weltto Virtanen, mikä oli vähintäänkin virkistävää. Sitten itse asiaan, PS sai prosentuaalisesti huomattavan suuren vaalivoiton, mitä se sellainen peli on? Uskooko joku oikeasti, että Suomen ongelmat johtuvat maahanmuuttajista ja EU:sta? Ilmeisesti. Tietenkin ihmiset saavat uskoa mitä haluavat, ja helppoahan se on ongelmien syntyperän ulkoistaminen muualle itsestään.
Mutta kuka siis vaalit todellisuudessa voitti? Tässä päivitetty tuloslista top3:
Tunnisteet:
analyysi,
politiikka,
vaalit 2007
maanantai 19. maaliskuuta 2007
We're All Mad Here
No niin, Suomen "demokratia" on taas sanonut kovan sanansa.
Vaan sitten se tärkeämpi kysymys: Mikä tulee muuttumaan? Ja kysymykseen se surullinen vastaus: Ei juuri yhtään mikään. Paavo Arhinmäki totesi, että aika tulee olemaan todella huonoa köyhille ja vähäosaisille ja että Vasemmistoliitto tulee todella tappelemaan porvareita vastaan. Niin, milloinkas aika ei olisi huonoa köyhille ja vähäosaisille. Ainakaan demarivetoiset tai demarisisältöiset hallitukset eivät ole helpottaneet köyhien ja vähäosaisten asemaa ollenkaan. Rikkaille veroale ja köyhille hernekeittoa Hakaniemeen, näinhän se SDP:n politiikka on käytännössä toiminut.
Ennuste tuleville ajoille:
Suomi ottaa Nato-myönteisemmän kannan tulevaisuudessa, tosin kysyttäessä hallituksen edustajilta niin vastaus tulee olemaan "Se on kuitenkin ensi kauden asia todellisuudessa". Opintotukea tullaan nostamaan, tosin ei lähellekään niin paljon kuin on luvattu, luultavasti korotus liikkuu jossain 3% ja 7% välillä. Kulttuurimäärärahat liikkuvat +- 2% sisällä nykyiseen verrattuna. 0,7 tavoitteeseen ei päästä kehitysavun määrässä, joskin kaikilla on asiaa kohtaan hyvä tahto. Puolustusmäärärahoja kasvatetaan naurettavan paljon, eikä siviilipalveluksen pituudelle tehdä mitään. Asevelvollisuus pysyy yhä edelleen ainoastaan miehillä, näin jatkaen suurimman suomalaisen tasa-arvorikoksen ylläpitämistä isänmaan nimessä. Veroalennuksia annetaan hieman, keskittäen ne siten, että niistä hyötyvät eniten rikas väestö. Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta mitään käytännön toimia ei suoriteta, vaan ne jätetään siihen seuraavaan kauteen. Yksi ministeri joutuu eroamaan jonkun tasoisen skandaalin vuoksi, luultavasti kyseessä on Kokoomuksen edustaja. EU-politiikka pysyy hyvin samankaltaisena kuin mitä se on tähän mennessä ollut, tosin aktiivisuutta yritetään kehittää. Suomen ei tarvitse seuraavaan neljään vuoteen selitellä ulkoministerinsä puheita lähi-idän tilanteesta. Seksuaalivähemmistöt eivät saa adoptio-oikeutta. Maahanmuutto politiikkaa tullaan kiristämään hieman. Ja takaisin Pasilaan.
Tällaista lupaa siis Tyly Puhe. Selväähän on se, ettei mitään annettuja vaalilupauksia tulla pitämään ja käytännön elämässä hallituspohjan muuttuminen ei näy juuri missään.
Hyvää illan jatkoa.
- Keskusta 51 paikkaa
- Kokoomus 50 paikkaa
- SDP 45 paikkaa
- Vasemmistoliitto 17 paikkaa
- Vihreät 15 paikkaa
- RKP 9 paikkaa
- KD 7 paikkaa
- PerusSuomalaiset 5 paikkaa
Vaan sitten se tärkeämpi kysymys: Mikä tulee muuttumaan? Ja kysymykseen se surullinen vastaus: Ei juuri yhtään mikään. Paavo Arhinmäki totesi, että aika tulee olemaan todella huonoa köyhille ja vähäosaisille ja että Vasemmistoliitto tulee todella tappelemaan porvareita vastaan. Niin, milloinkas aika ei olisi huonoa köyhille ja vähäosaisille. Ainakaan demarivetoiset tai demarisisältöiset hallitukset eivät ole helpottaneet köyhien ja vähäosaisten asemaa ollenkaan. Rikkaille veroale ja köyhille hernekeittoa Hakaniemeen, näinhän se SDP:n politiikka on käytännössä toiminut.
Ennuste tuleville ajoille:
Suomi ottaa Nato-myönteisemmän kannan tulevaisuudessa, tosin kysyttäessä hallituksen edustajilta niin vastaus tulee olemaan "Se on kuitenkin ensi kauden asia todellisuudessa". Opintotukea tullaan nostamaan, tosin ei lähellekään niin paljon kuin on luvattu, luultavasti korotus liikkuu jossain 3% ja 7% välillä. Kulttuurimäärärahat liikkuvat +- 2% sisällä nykyiseen verrattuna. 0,7 tavoitteeseen ei päästä kehitysavun määrässä, joskin kaikilla on asiaa kohtaan hyvä tahto. Puolustusmäärärahoja kasvatetaan naurettavan paljon, eikä siviilipalveluksen pituudelle tehdä mitään. Asevelvollisuus pysyy yhä edelleen ainoastaan miehillä, näin jatkaen suurimman suomalaisen tasa-arvorikoksen ylläpitämistä isänmaan nimessä. Veroalennuksia annetaan hieman, keskittäen ne siten, että niistä hyötyvät eniten rikas väestö. Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta mitään käytännön toimia ei suoriteta, vaan ne jätetään siihen seuraavaan kauteen. Yksi ministeri joutuu eroamaan jonkun tasoisen skandaalin vuoksi, luultavasti kyseessä on Kokoomuksen edustaja. EU-politiikka pysyy hyvin samankaltaisena kuin mitä se on tähän mennessä ollut, tosin aktiivisuutta yritetään kehittää. Suomen ei tarvitse seuraavaan neljään vuoteen selitellä ulkoministerinsä puheita lähi-idän tilanteesta. Seksuaalivähemmistöt eivät saa adoptio-oikeutta. Maahanmuutto politiikkaa tullaan kiristämään hieman. Ja takaisin Pasilaan.
Tällaista lupaa siis Tyly Puhe. Selväähän on se, ettei mitään annettuja vaalilupauksia tulla pitämään ja käytännön elämässä hallituspohjan muuttuminen ei näy juuri missään.
Hyvää illan jatkoa.
Tunnisteet:
hallitus,
politiikka,
vaalit 2007
torstai 8. maaliskuuta 2007
War Of The Sexes
Hyvää naisten päivää kaikille. Aluksi haluaisin lainata hilpeää laulua War Of The Sexes, jonka on tehnyt The Streets:
Nyt, näin naisten päivänä on hyvä puhua asiasta, joka meitä kaikkia koskettaa, nimittäin tasa-arvosta. Ei siis feminismistä vaan tasa-arvosta. No saattaa tämä kirjoitus feminismiäkin joltain osin koskettaa, mutta pääosin tarkoitus olisi puhua tasa-arvosta, siis sukupuolten välisestä tasa-arvosta.
Tasa-arvohan on Suomessa kova sana. Kaiken pitää olla tasa-arvoista. Hyvähän se onkin, että ihmisiä arvostetaan tasaisesti riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai muista tällaisista asioista huolimatta. Suomessa tasa-arvo toteutuukin todella hyvin, tai niin ainakin siltä osin mitä tulee naisten tasa-arvoon. Tietenkin on "lasi-kattoja", "naisten euroja" ja muita vastaavia osaltaan paikkaansa pitäviä ja osaltaan keksittyjä asioita.
Suomessa on kuitenkin yksi ainoa valtion ylläpitämä suuri tasa-arvorikos, joka sivuutetaan aina kun tasa-arvosta puhutaan. Ehkä ongelma on se, että tasa-arvosta puhuvat yleensä West-endistä tulevat tuulipukutädit. Tämä tasa-arvorikos on miesten asevelvollisuus. Siis miesten asevelvollisuus, naisille tällaista velvollisuutta ei ole. No niin, nyt kun tämä lausahdus herätti ahdistusta ja siellä aletaan jo keksimään kaikkia "no mut nainen synnyttää.." henkisiä selityksiä miksi näin on, niin todellisuudessa ei tällaiselle tasa-arvorikokselle ole mitään selitystä. Naiset toki synnyttävät, mutta vasta sitten kun se on valtion asettama velvollisuus naiselle siten, että jos nainen ei halua lasta niin hän joutuu vankilaan tai vaihtoehtoisesti pakkosiitetään, tällaisessa tilanteessa synnytys olisi selitys, nyt ei. On myös muistettava, että miesten asevelvollisuus on myös tasa-arvorikos naisia kohtaan, koska tällöin naiset nähdään toisen luokan kansalaisina, jotka eivät kykene palvelemaan maataan.
Vaatimukseni siis on, että joko a) yleinen asevelvollisuus tehdään miehiä ja naisia koskettavaksi tai b) yleinen asevelvollisuus sellaisenaan lakkautetaan ja tilalle tulee jonkin tason palkka-/vapaaehtoisarmeija. Tällöin tasa-arvo toteutuisi oikeasti Suomessa.
Mitä suomalaiseen feminismiin tulee, en voi nähdä sitä sellaisenaan todellisen tasa-arvonajajana. Ensinnäkin suomalaisen feminismin uhriajattelu, "en päässyt sinne ja tänne koska olen nainen", on asia joka olisi ensimmäisenä hyljättävä. Toinen asia on tämä "naisten euro" -ajattelu, koska tosiasiassahan tuo tilanne on aloittain vallitseva ja jos halutaan tasa-arvoa, ei näitä aloja sukupuolisteta miesten tai naisten aloiksi. Eri alojen palkkatasot voivat tietenkin olla epäsuhdat, mutta tällä ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Naisten pienempi palkkataso johtuu muutenkin niin monesta tekijästä, että sen pitäminen tasa-arvorikkeenä on outoa.
Mielestäni on 'feminismi' terminä muutenkin hylättävä, koska se ei käytännön elämässä Suomessa tarkoita muille kuin yliopistolla naistutkimusta opiskeleville intellektueille tasa-arvon ajamista. Onhan termi itsessäänkin jo sukupuolitettu, eli ei sitä voida käyttää tasa-arvon ajamisen synonyymina, koska tällöin väitettäisiin, että tasa-arvo on jollain tasolla naisellinen ominaisuus.
Vielä näkökulma vaaleihin. Jokainen, joka äännestää naisedustajaa siksi, että tämä on nainen ajaa epätasa-arvoa, sillä sellainen toimintahan on juuri kaikkea muuta kuin tasa-arvoista ajattelua. Edustajan äännestäminen sen takia, mitä hänen jalkovälistään löytyy on vähintäänkin kaikkea muuta kuin tasa-arvoista ajattelua. Äännestäkää ihmisiä, sen takia että he ovat päteviä, älkää sen takia että heillä on vagina tai vaihtoehtoisesti penis. Itseäni suoraansanottuna oksetti, kun Tarja Halosta valittiin ensimmäiselle kaudelleen perustellen "Saadakseni Suomeen lisää tasa-arvoa, äännestän naista", olisi voinut myös sanoa että "Paskat minä tasa-arvosta, äännestän naista koska sillä ei ole penistä".
The woman is a highly socially-practised
Master in body language, dab-handed actress
She's calculating all the mad facts and the figures
While you're pretending to listen staring at her tits
Nyt, näin naisten päivänä on hyvä puhua asiasta, joka meitä kaikkia koskettaa, nimittäin tasa-arvosta. Ei siis feminismistä vaan tasa-arvosta. No saattaa tämä kirjoitus feminismiäkin joltain osin koskettaa, mutta pääosin tarkoitus olisi puhua tasa-arvosta, siis sukupuolten välisestä tasa-arvosta.
Tasa-arvohan on Suomessa kova sana. Kaiken pitää olla tasa-arvoista. Hyvähän se onkin, että ihmisiä arvostetaan tasaisesti riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai muista tällaisista asioista huolimatta. Suomessa tasa-arvo toteutuukin todella hyvin, tai niin ainakin siltä osin mitä tulee naisten tasa-arvoon. Tietenkin on "lasi-kattoja", "naisten euroja" ja muita vastaavia osaltaan paikkaansa pitäviä ja osaltaan keksittyjä asioita.
Suomessa on kuitenkin yksi ainoa valtion ylläpitämä suuri tasa-arvorikos, joka sivuutetaan aina kun tasa-arvosta puhutaan. Ehkä ongelma on se, että tasa-arvosta puhuvat yleensä West-endistä tulevat tuulipukutädit. Tämä tasa-arvorikos on miesten asevelvollisuus. Siis miesten asevelvollisuus, naisille tällaista velvollisuutta ei ole. No niin, nyt kun tämä lausahdus herätti ahdistusta ja siellä aletaan jo keksimään kaikkia "no mut nainen synnyttää.." henkisiä selityksiä miksi näin on, niin todellisuudessa ei tällaiselle tasa-arvorikokselle ole mitään selitystä. Naiset toki synnyttävät, mutta vasta sitten kun se on valtion asettama velvollisuus naiselle siten, että jos nainen ei halua lasta niin hän joutuu vankilaan tai vaihtoehtoisesti pakkosiitetään, tällaisessa tilanteessa synnytys olisi selitys, nyt ei. On myös muistettava, että miesten asevelvollisuus on myös tasa-arvorikos naisia kohtaan, koska tällöin naiset nähdään toisen luokan kansalaisina, jotka eivät kykene palvelemaan maataan.
Vaatimukseni siis on, että joko a) yleinen asevelvollisuus tehdään miehiä ja naisia koskettavaksi tai b) yleinen asevelvollisuus sellaisenaan lakkautetaan ja tilalle tulee jonkin tason palkka-/vapaaehtoisarmeija. Tällöin tasa-arvo toteutuisi oikeasti Suomessa.
Mitä suomalaiseen feminismiin tulee, en voi nähdä sitä sellaisenaan todellisen tasa-arvonajajana. Ensinnäkin suomalaisen feminismin uhriajattelu, "en päässyt sinne ja tänne koska olen nainen", on asia joka olisi ensimmäisenä hyljättävä. Toinen asia on tämä "naisten euro" -ajattelu, koska tosiasiassahan tuo tilanne on aloittain vallitseva ja jos halutaan tasa-arvoa, ei näitä aloja sukupuolisteta miesten tai naisten aloiksi. Eri alojen palkkatasot voivat tietenkin olla epäsuhdat, mutta tällä ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Naisten pienempi palkkataso johtuu muutenkin niin monesta tekijästä, että sen pitäminen tasa-arvorikkeenä on outoa.
Mielestäni on 'feminismi' terminä muutenkin hylättävä, koska se ei käytännön elämässä Suomessa tarkoita muille kuin yliopistolla naistutkimusta opiskeleville intellektueille tasa-arvon ajamista. Onhan termi itsessäänkin jo sukupuolitettu, eli ei sitä voida käyttää tasa-arvon ajamisen synonyymina, koska tällöin väitettäisiin, että tasa-arvo on jollain tasolla naisellinen ominaisuus.
Vielä näkökulma vaaleihin. Jokainen, joka äännestää naisedustajaa siksi, että tämä on nainen ajaa epätasa-arvoa, sillä sellainen toimintahan on juuri kaikkea muuta kuin tasa-arvoista ajattelua. Edustajan äännestäminen sen takia, mitä hänen jalkovälistään löytyy on vähintäänkin kaikkea muuta kuin tasa-arvoista ajattelua. Äännestäkää ihmisiä, sen takia että he ovat päteviä, älkää sen takia että heillä on vagina tai vaihtoehtoisesti penis. Itseäni suoraansanottuna oksetti, kun Tarja Halosta valittiin ensimmäiselle kaudelleen perustellen "Saadakseni Suomeen lisää tasa-arvoa, äännestän naista", olisi voinut myös sanoa että "Paskat minä tasa-arvosta, äännestän naista koska sillä ei ole penistä".
Tunnisteet:
feminismi,
tasa-arvo,
vaalit 2007
perjantai 2. maaliskuuta 2007
These Walls Don't Lie
Siirtykäämme sitten hetkeksi edessä olevista eduskuntavaaleista hieman toisenlaiseen asiaan.
Arvoista puhutaan paljon, arvovalinnat, arvotus, lisäarvo ja itseisarvo. Asioita arvotetaan, esimerkiksi tietotaito on arvokasta ja joutilaisuus on vähemmän arvokasta. Nämä arvotukset heijastuvat lähes suoraan Suomen lainsäädäntöön, siksipä voidaan myös tutkia yhteiskunnan arvoja tutkimalla Suomen lainsäädäntöä.
Lähtökohtaisesti voisi helposti luulla, että fyysinen koskemattomuus on lain edessä yksi tärkeimmistä arvoista. Ihmisellä siis tulee olla oikeus määrätä omasta ruumistaan, eikä toinen ihminen saa koskea, tehdä väkivaltaa tai köyriä toista ilman toisen suostumusta rangaistuksetta. Näinhän asia onkin, lainsäädäntö antaa meille jokaiselle tällaisen oikeuden ja samalla velvollisuuden kunnioittaa muiden ihmisten fyysistä koskemattomuutta.
Selvää on myös se, että Suomen lainsäädäntö antaa ihmiselle omistusoikeuden, jota tulee toisten ihmisten kunnioittaa. Voit siis omistaa tavaroita, taloja, seiniä, kattoja, koiria, jne... Eikä toisella ihmisellä ole oikeutta asioitasi varastaa tai tuhota.
Henkilökohtaisesti ajattelen jopa niinkin radikaalisti, että ennen mainittu on jälkimmäistä arvokkaampi. Ajattelen siis, että fyysisen koskemattomuuden rikkomuksesta pitäisi saada suurempi rangaistus, kuin omistusoikeuden rikkomisesta. Uskon myös, että iso osa ihmiskunnasta on kanssani suhteellisen pitkälle samaa mieltä. Onko valtio (siis idealistisesti ajateltuna kansa) samaa mieltä?
Näin ei näyttäisi olevan. Omistusoikeuteen kohdistuvat rikokset tuomitaan yleensä ottaen rankemmin, kuin fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset. Hyvän esimerkin löydämme ns. vandalismista, kulttuurihäiriköinnistä, julkisen tilan valtaamisesta eli graffitikulttuurista.
Vuonna 2006 esimerkiksi eräs katutaiteilija tuomittiin 30 päivän ehdottomaan vankeustuomioon, tähän riitti kymmenisen liimattua julistetta. Toisaalla syyttäjä vaati 120 000 euron korvauksia graffitiporukalta ja tämän päämaalarille vuoden ehdollista vankeutta. Samalla alueella toiset maalarit tuomittiin 24 000 euron korvauksiin 31:stä maalauksesta. Turussa eräälle maalarille tuomittiin 1 vuosi ja 2 kuukauden mittainen ehdollinen rangaistus. Jokainen on varmasti myös ainakin kuullut Helsingin nolla-toleranssi kampanjasta ja sen seurauksena joka paikassa päivystävistä FPS:n vartioista.
Kuten voimme huomata betoniseinien, sähkökaappien ja siltojen alustojen maalaaminen on mitä ilmeisimmin varsin suuri rikos ihmiskuntaa kohtaan. Vertaillaan sitten hieman siitä, miten fyysisen koskemattomuuden rikkomisesta rangaistaan. Otetaan esimerkiksi mielestäni yksi pahimmista fyysisen koskemattomuuden rikkomisen muodoista, eli raiskaus. Vahingonkorvaussummat ovat viime vuosien aikana liikkuneet muutamista sadoista euroista lähes 19 000 euroon. Halvemmaksi siis ainakin tulee tällainen toiminta. Entäpä sitten vankeustuomioiden pituudet. Huomioitavaa on se, että niinkin naurettava systeemi on olemassa kuin asteikko raiskauksen raakuudesta, joka liikkuu välillä seksuaaliseen tekoon pakottaminen ja törkeä raiskaus.
Vuosina 2000-2002 sukupuoliyhteyteen pakottamisista, jonka virallinen määritelmä kuuluu seuraavasti:
annettiin 24 tuomiota, joista ehdottomien keskipituus oli 14 kuukautta ja ehdollisten 8,3 kuukautta. Tässä siis liikutaan samoissa luvuissa, joita jotkut maalarit ja tarrojen liimailijat ovat saaneet.
Kuullostaako pahalta? Omasta mielestäni näistä teoista ei voida puhua edes samoissa lauseissa. Raiskausten lisäksi tavallisista pahoinpitelyistä puhuttaessa törkeät pahoinpitelyt ovat ainoita, jotka liikkuvat samoilla asteikoilla noiden maalarien kanssa. Lain silmissä siis graffitien maalaus on jotakuinkin yhtä paha asia, kuin:
Suomessa siis on vähemmän paha pakottaa joku sukupuoliyhteyteen tai pahoinpidellä joku, kuin maalata harmaita betoniseiniä. Huomioitavaa on myös se, että kukaan ei pidä missään määrin vääränä sitä, että meille tungetaan jokaisella bussipysäkillä, tienpätkällä, lenkkipolulla ja koulun ilmoitustaululla jos jonkinlaista tuotetta mainostavia julisteita. Mutta jos sitten joku syrjäytynyt vandaali käy maalaamassa tällaiseen mainokseen kysymysmerkin, niin hänet voidaan tuomita pahemmin kuin se steroideja napsinut entinen kansanedustaja joka ammuskeli aseella ja oli syönyt humehia tai se mies joka hakkasi naapurin Eskon grillijonossa sairaalakuntoon.
Sinällään tämä liittyy myös vahvasti tuleviin vaaleihin, että kansanedustajat ne lait säätävät. Mitkä ovat siis sinun ehdokkaasi arvot?
Suomen Rikoslaki
Lopuksi vielä kuva tagistä, joka tuli vastaan.
Arvoista puhutaan paljon, arvovalinnat, arvotus, lisäarvo ja itseisarvo. Asioita arvotetaan, esimerkiksi tietotaito on arvokasta ja joutilaisuus on vähemmän arvokasta. Nämä arvotukset heijastuvat lähes suoraan Suomen lainsäädäntöön, siksipä voidaan myös tutkia yhteiskunnan arvoja tutkimalla Suomen lainsäädäntöä.
Lähtökohtaisesti voisi helposti luulla, että fyysinen koskemattomuus on lain edessä yksi tärkeimmistä arvoista. Ihmisellä siis tulee olla oikeus määrätä omasta ruumistaan, eikä toinen ihminen saa koskea, tehdä väkivaltaa tai köyriä toista ilman toisen suostumusta rangaistuksetta. Näinhän asia onkin, lainsäädäntö antaa meille jokaiselle tällaisen oikeuden ja samalla velvollisuuden kunnioittaa muiden ihmisten fyysistä koskemattomuutta.
Selvää on myös se, että Suomen lainsäädäntö antaa ihmiselle omistusoikeuden, jota tulee toisten ihmisten kunnioittaa. Voit siis omistaa tavaroita, taloja, seiniä, kattoja, koiria, jne... Eikä toisella ihmisellä ole oikeutta asioitasi varastaa tai tuhota.
Henkilökohtaisesti ajattelen jopa niinkin radikaalisti, että ennen mainittu on jälkimmäistä arvokkaampi. Ajattelen siis, että fyysisen koskemattomuuden rikkomuksesta pitäisi saada suurempi rangaistus, kuin omistusoikeuden rikkomisesta. Uskon myös, että iso osa ihmiskunnasta on kanssani suhteellisen pitkälle samaa mieltä. Onko valtio (siis idealistisesti ajateltuna kansa) samaa mieltä?
Näin ei näyttäisi olevan. Omistusoikeuteen kohdistuvat rikokset tuomitaan yleensä ottaen rankemmin, kuin fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset. Hyvän esimerkin löydämme ns. vandalismista, kulttuurihäiriköinnistä, julkisen tilan valtaamisesta eli graffitikulttuurista.
Vuonna 2006 esimerkiksi eräs katutaiteilija tuomittiin 30 päivän ehdottomaan vankeustuomioon, tähän riitti kymmenisen liimattua julistetta. Toisaalla syyttäjä vaati 120 000 euron korvauksia graffitiporukalta ja tämän päämaalarille vuoden ehdollista vankeutta. Samalla alueella toiset maalarit tuomittiin 24 000 euron korvauksiin 31:stä maalauksesta. Turussa eräälle maalarille tuomittiin 1 vuosi ja 2 kuukauden mittainen ehdollinen rangaistus. Jokainen on varmasti myös ainakin kuullut Helsingin nolla-toleranssi kampanjasta ja sen seurauksena joka paikassa päivystävistä FPS:n vartioista.
Kuten voimme huomata betoniseinien, sähkökaappien ja siltojen alustojen maalaaminen on mitä ilmeisimmin varsin suuri rikos ihmiskuntaa kohtaan. Vertaillaan sitten hieman siitä, miten fyysisen koskemattomuuden rikkomisesta rangaistaan. Otetaan esimerkiksi mielestäni yksi pahimmista fyysisen koskemattomuuden rikkomisen muodoista, eli raiskaus. Vahingonkorvaussummat ovat viime vuosien aikana liikkuneet muutamista sadoista euroista lähes 19 000 euroon. Halvemmaksi siis ainakin tulee tällainen toiminta. Entäpä sitten vankeustuomioiden pituudet. Huomioitavaa on se, että niinkin naurettava systeemi on olemassa kuin asteikko raiskauksen raakuudesta, joka liikkuu välillä seksuaaliseen tekoon pakottaminen ja törkeä raiskaus.
Vuosina 2000-2002 sukupuoliyhteyteen pakottamisista, jonka virallinen määritelmä kuuluu seuraavasti:
3 §. Pakottaminen sukupuoliyhteyteen. Jos raiskaus, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava pakottamisesta sukupuoliyhteyteen vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Pakottamisesta sukupuoliyhteyteen tuomitaan myös se, joka muulla kuin 1.§:n 1. momentissa mainitulla uhkauksella pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen.
Yritys on rangaistava.
annettiin 24 tuomiota, joista ehdottomien keskipituus oli 14 kuukautta ja ehdollisten 8,3 kuukautta. Tässä siis liikutaan samoissa luvuissa, joita jotkut maalarit ja tarrojen liimailijat ovat saaneet.
Kuullostaako pahalta? Omasta mielestäni näistä teoista ei voida puhua edes samoissa lauseissa. Raiskausten lisäksi tavallisista pahoinpitelyistä puhuttaessa törkeät pahoinpitelyt ovat ainoita, jotka liikkuvat samoilla asteikoilla noiden maalarien kanssa. Lain silmissä siis graffitien maalaus on jotakuinkin yhtä paha asia, kuin:
Lainkohtahan mahdollistaa jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, mutta keskimääräiset rangaistukset liikkuvat vuoden ehdollisen ja puolentoista vuoden ehdottoman välillä.6 § Törkeä pahoinpitely. Jos pahoinpitelyssä
- aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
- rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla tai
- käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Suomessa siis on vähemmän paha pakottaa joku sukupuoliyhteyteen tai pahoinpidellä joku, kuin maalata harmaita betoniseiniä. Huomioitavaa on myös se, että kukaan ei pidä missään määrin vääränä sitä, että meille tungetaan jokaisella bussipysäkillä, tienpätkällä, lenkkipolulla ja koulun ilmoitustaululla jos jonkinlaista tuotetta mainostavia julisteita. Mutta jos sitten joku syrjäytynyt vandaali käy maalaamassa tällaiseen mainokseen kysymysmerkin, niin hänet voidaan tuomita pahemmin kuin se steroideja napsinut entinen kansanedustaja joka ammuskeli aseella ja oli syönyt humehia tai se mies joka hakkasi naapurin Eskon grillijonossa sairaalakuntoon.
Sinällään tämä liittyy myös vahvasti tuleviin vaaleihin, että kansanedustajat ne lait säätävät. Mitkä ovat siis sinun ehdokkaasi arvot?
Suomen Rikoslaki
Lopuksi vielä kuva tagistä, joka tuli vastaan.
Tunnisteet:
arvot,
graffiti,
lainsäädäntö,
pahoinpitely,
raiskaus
keskiviikko 28. helmikuuta 2007
Hallanvaara
Ilokseni olen huomannut, että joku todella lukee kirjoitettuja asioita. Erimieltä olo on tottakai sallittavaa. Ilmeisesti on helppoa olla samaa mieltä, kunnes sohaistaan tikulla liian syvälle. No Donnie,These Men Are Nilhilists -kirjoitukseni herätti huomattavaa pahennusta, tietyissä maamme perusriveissä, kutsuttiinpa tuota kirjoitusta jopa aivopieruksi, joka lämmitti sydäntäni oikein todella.
Mikä tuossa kirjoituksessa sitten ahdisti? Selvähän se, kaikkien oikeasti-tiedostavien (ei siis niiden jotka muodin takia vaan vastustaa Amerikkaa ja rakastaa kaikkea muuta) isänmaallisten blogaavaa suursankaria Herra Halla-ahoa ei sovi arvostella. Mutta koska niin tein, on myös minun kannettava seuraukset ja vastata kritiikkiin.
Jarkko Sandell sanoi:
1. Ymmärrätkö mitä eurosentrisyys tarkoittaa?
2. Missä ja milloin olen sanonut, että islamilaiset ajattelevat samoin kuin me. Eivät tietenkään ajattele, mutta eivät ajattele tanskalaiset, saksalaiset, hindut, ortodoksit, jenkit tai naapurin pojatkaan. Ei kukaan missään ajattele täysin samalla tavalla kuin minä, ei edes voida muodostaa mitään "meitä", jos puhutaan siitä miten ajatellaan.
3. Mistäs sellainen oikeus meille on annettu, että saisimma vaatia muita ajattelemaan kuten me? En minä ainakaan ajattele kuin sinä. Kuten
Anonymous sanoi:
Aivan niin, meillähän onkin hienoja esimerkkejä tästä sivistyksestä. Aina pimeältä keskiajalta tähän päivään asti olemme onnistuneet tekemään useita kansanmurhia, saastuttamaan ympäristömme ja tekemään enemmän itsemurhia, kuin missään muualla. Asian tila tällä hetkellä on vain pieni osa historiasta.
Toinen Anonymous sanoi:
Niin, ahdistaako? Valkoinen heteromies on ihan valkoisten heteromiesten oikeasti saanut valitettavan paljon pahaa aikaan. Ei sillä etteivätkö naiset, ei-valkoiset tai homot pahaan kykenisi, valkoinen heteromies vaan on ollut pisimpään vallassa ja kerennyt näin ollen toteuttaa omia pahuuksiaan.
Ja se mitä tämä Anonymous epäili historian taidoistani, niin voin kyllä vakuuttaa ettei historian tiedoissani ole mitään vikaa. Itseasiassa olen aina ollut varsin kiinnostunut historiasta ja tutkinut sitä paljon, ihan vain mielenkiinnosta asiaan. Eli ei tarvitse pelätä.
Tämän saman Anonymouksen täydellinen Ad Hominem lämmitti myös vahvasti sydäntäni. Kopioidaan se vielä tähän, jottei se jää keneltäkään näkemättä laiskuuden vuoksi:
En taida edes jaksaa vastata tuohon. Sovitaan niin, että jos tuollainen ajattelu soveltuu paremmin omaksumaasi kuvaan maailmasta niin pitäydy siinä, turhahan sitä on venettä keinuttaa kun aivan selkeästi olet löytänyt itsesi, ehkäpä tiedostamatta ennakkoluuloisena, typeränä ja vaikeana ihmisenä, mutta oletpa kuitenkin löytänyt itsesi. Onneksi olkoon.
Ilmeisesti nimellään kirjoittaminen on vaikeaa, mutta taas toinen anonymous sanoi näin:
No kerrotko mitä hyötyä meille on ortodoksimaista, katolisistamaista, ateistisista maista tai hindulaisista maista tulleelle maahanmuutolle? Uskonnonvapauden rajoittaminenhan on tietenkin varsin hienoa ja idealistista, mutta valitettavasti tuo YK:n ihmisoikeusjulistus sanoo jotain asiasta.
Jos vielä tämä sama anonymous olisi lukenut kirjoitukseni, niin olisi huomannut että totesin ettei Suomella todellakaan ole ollut siirtomaita, silloin puhuttiinkin Euroopan ongelmista maahanmuuton kanssa.
Kaiken kaikkiaan tahdon kiittää kaikista asiattomista kommenteista, toivonkin niitä lisää. Jos jotakuta ahdistaa tällainen ehkä hieman ilkeämielinen vastaus kritiikkiin, niin suosittelen ensin lukemaan kirjoitetun kritiikin ja sen sisältöarvon (jos sellaista on), ja katsomaan sitten asiaa uudestaan. Niin ja tämähän on tylyä puhetta.
p.s. Toim. huom. ihan vaan poistaakseni liikaa ahdistusta voin kertoa, ettei kirjoittaja ole kommunisti.
Mikä tuossa kirjoituksessa sitten ahdisti? Selvähän se, kaikkien oikeasti-tiedostavien (ei siis niiden jotka muodin takia vaan vastustaa Amerikkaa ja rakastaa kaikkea muuta) isänmaallisten blogaavaa suursankaria Herra Halla-ahoa ei sovi arvostella. Mutta koska niin tein, on myös minun kannettava seuraukset ja vastata kritiikkiin.
Jarkko Sandell sanoi:
"Kuka on eurosentrinen? Sinä, sillä et ymmärrä että islamilaiset(ja suuri osa muista Euroopan ulkopuolelta tuljoista) eivät ajattele niin kuin me. Halla-aho huomio nimenomaan tätä asiaa. Kuitenkin, olemme euroopassa, joten meillä on oikeus vaatia ajattelemaan kuten me."
1. Ymmärrätkö mitä eurosentrisyys tarkoittaa?
2. Missä ja milloin olen sanonut, että islamilaiset ajattelevat samoin kuin me. Eivät tietenkään ajattele, mutta eivät ajattele tanskalaiset, saksalaiset, hindut, ortodoksit, jenkit tai naapurin pojatkaan. Ei kukaan missään ajattele täysin samalla tavalla kuin minä, ei edes voida muodostaa mitään "meitä", jos puhutaan siitä miten ajatellaan.
3. Mistäs sellainen oikeus meille on annettu, että saisimma vaatia muita ajattelemaan kuten me? En minä ainakaan ajattele kuin sinä. Kuten
Anonymous sanoi:
"Jos haluamme säilyttää Euroopan kutakuinkin sivistyneenä, rauhallisena, tasa-arvoisena demokratiana niin eurosentrinen valkoisen miehen ajattelutapa ON se oikea. Neekeri/ählämi-ajattelutapojen kukkasia voi tutkia Afrikassa/Aasiassa."
Aivan niin, meillähän onkin hienoja esimerkkejä tästä sivistyksestä. Aina pimeältä keskiajalta tähän päivään asti olemme onnistuneet tekemään useita kansanmurhia, saastuttamaan ympäristömme ja tekemään enemmän itsemurhia, kuin missään muualla. Asian tila tällä hetkellä on vain pieni osa historiasta.
Toinen Anonymous sanoi:
"Niinpä niin, valkoisen heteromiehen syytä taas kaikki maailman ongelmat."
Niin, ahdistaako? Valkoinen heteromies on ihan valkoisten heteromiesten oikeasti saanut valitettavan paljon pahaa aikaan. Ei sillä etteivätkö naiset, ei-valkoiset tai homot pahaan kykenisi, valkoinen heteromies vaan on ollut pisimpään vallassa ja kerennyt näin ollen toteuttaa omia pahuuksiaan.
Ja se mitä tämä Anonymous epäili historian taidoistani, niin voin kyllä vakuuttaa ettei historian tiedoissani ole mitään vikaa. Itseasiassa olen aina ollut varsin kiinnostunut historiasta ja tutkinut sitä paljon, ihan vain mielenkiinnosta asiaan. Eli ei tarvitse pelätä.
Tämän saman Anonymouksen täydellinen Ad Hominem lämmitti myös vahvasti sydäntäni. Kopioidaan se vielä tähän, jottei se jää keneltäkään näkemättä laiskuuden vuoksi:
"Tämä kertookin jo sinusta kaiken oleellisen. Pojannulikka, joka ei ilmeisesti pärjää edes insinöörikoulussa kun kiinnostaa enemmän heilua netissä lukeskywalkerina taistelemassa pahoja dartvadereita vastaan sanansäilällä. Niinhän se aina on teidän komukoiden kanssa, että työnteko ja yhteiskunnan pyörittämiseen osallistuminen millään lailla ei kiinnosta, mutta ruokkivaa kättä ollaan puremassa joka välissä."
En taida edes jaksaa vastata tuohon. Sovitaan niin, että jos tuollainen ajattelu soveltuu paremmin omaksumaasi kuvaan maailmasta niin pitäydy siinä, turhahan sitä on venettä keinuttaa kun aivan selkeästi olet löytänyt itsesi, ehkäpä tiedostamatta ennakkoluuloisena, typeränä ja vaikeana ihmisenä, mutta oletpa kuitenkin löytänyt itsesi. Onneksi olkoon.
Ilmeisesti nimellään kirjoittaminen on vaikeaa, mutta taas toinen anonymous sanoi näin:
"Olisiko Tony Clifton ensimmäinen henkilö, joka avaa tämän arvoituksen. Mitä hyötyä meille on ollut muslimimaista tulleella maahanmuutolla?"
No kerrotko mitä hyötyä meille on ortodoksimaista, katolisistamaista, ateistisista maista tai hindulaisista maista tulleelle maahanmuutolle? Uskonnonvapauden rajoittaminenhan on tietenkin varsin hienoa ja idealistista, mutta valitettavasti tuo YK:n ihmisoikeusjulistus sanoo jotain asiasta.
Jos vielä tämä sama anonymous olisi lukenut kirjoitukseni, niin olisi huomannut että totesin ettei Suomella todellakaan ole ollut siirtomaita, silloin puhuttiinkin Euroopan ongelmista maahanmuuton kanssa.
Kaiken kaikkiaan tahdon kiittää kaikista asiattomista kommenteista, toivonkin niitä lisää. Jos jotakuta ahdistaa tällainen ehkä hieman ilkeämielinen vastaus kritiikkiin, niin suosittelen ensin lukemaan kirjoitetun kritiikin ja sen sisältöarvon (jos sellaista on), ja katsomaan sitten asiaa uudestaan. Niin ja tämähän on tylyä puhetta.
p.s. Toim. huom. ihan vaan poistaakseni liikaa ahdistusta voin kertoa, ettei kirjoittaja ole kommunisti.
Tunnisteet:
kritiikki,
politiikka
perjantai 23. helmikuuta 2007
I'm With Stupid
Suomen ylpeyshän on aina ollut suomalainen demokratia. Suomessa annettiin ensimmäisenä valtiona maailmalla täydet valtiolliset oikeudet, meidän demokratiamme on aina ollut suhteelisen toimivaa. Niinhän sitä helposti luulisi, meidän kauniilla demokratialla vaan sattuu olemaan yksi iso ja ruma epämuodostuma, nimittäin suhteellinen vaalitapa ja D’Hondtin menetelmä. Tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että eduskuntaan päästään hyvin erilaisilla äänimäärillä, riippuen puolueen saamista äänistä ja vaalipiiristä.
Esimerkiksi, jos äänestät yksittäistä ehdokasta, vaikka hän on jostain oudosta syystä eksynyt huonoon seuraan eli väärään puolueeseen, niin antamasti ääni menee myös puolueelle ja sen kaikille huonoille ehdokkaille. Kun äänestät siis yhtä fiksua annat äänesi myös viidelle huonolle.
Toinen esimerkki on se, että jos satut asumaan sopivassa vaalipiirissä niin voit päästä pienemmällä äänimäärällä eduskuntaan, kuin toinen ehdokas toisessa vaalipiirissä. Tämäkö se on sitä toimivaa demokratiaa, jossa enemmistö päättää?
Olisikin jo aika lopettaa turha suhteellisuus (kaiken ei tarvitse olla suhteellista)! Karut laskelmat vaan pystyyn, jos ehdokkaalla A on enemmän ääniä, kuin ehdokkaalla B niin ehdokas A pääsee aina ennen ehdokas B:tä eduskuntaan, riippumatta ehdokkaiden puolueista tai vaalipiireistä. Itse en halua antaa ääntäni millekään muulle taholle (esimerkiksi puolueille), kuin sille ehdokkaalle, jonka numeron vaalilippuun piirrän.
Jos joku aloittaa asian tiimoilta mielenosoituksen, niin tässä huudettava slogan:
"Suhteellinen vaalitapa alas! Aito demokratia on paras!"
Esimerkiksi, jos äänestät yksittäistä ehdokasta, vaikka hän on jostain oudosta syystä eksynyt huonoon seuraan eli väärään puolueeseen, niin antamasti ääni menee myös puolueelle ja sen kaikille huonoille ehdokkaille. Kun äänestät siis yhtä fiksua annat äänesi myös viidelle huonolle.
Toinen esimerkki on se, että jos satut asumaan sopivassa vaalipiirissä niin voit päästä pienemmällä äänimäärällä eduskuntaan, kuin toinen ehdokas toisessa vaalipiirissä. Tämäkö se on sitä toimivaa demokratiaa, jossa enemmistö päättää?
Olisikin jo aika lopettaa turha suhteellisuus (kaiken ei tarvitse olla suhteellista)! Karut laskelmat vaan pystyyn, jos ehdokkaalla A on enemmän ääniä, kuin ehdokkaalla B niin ehdokas A pääsee aina ennen ehdokas B:tä eduskuntaan, riippumatta ehdokkaiden puolueista tai vaalipiireistä. Itse en halua antaa ääntäni millekään muulle taholle (esimerkiksi puolueille), kuin sille ehdokkaalle, jonka numeron vaalilippuun piirrän.
Jos joku aloittaa asian tiimoilta mielenosoituksen, niin tässä huudettava slogan:
"Suhteellinen vaalitapa alas! Aito demokratia on paras!"
Tunnisteet:
politiikka,
vaalit 2007,
yhteiskunta
keskiviikko 21. helmikuuta 2007
No Donnie,These Men Are Nilhilists
Kolme suurinta käyty läpi, liian monta pientä jäljellä. Uhraan tämän postauksen pienpuolueista suurimmille, en siis käy läpi jokaista "Köyhien Asialla", "Suomen Eläkeläiset" ja "Kasvien Halaajat" puoluetta. Aloittakaamme.
Vihreät
Vihreät ovat vaikea puoluea haukkua, koska he pukkaavat olemaan niin sympaattisia, harva heistä mikään todellinen poliitikko on (mikä saattaa olla lähinnä positiivista), mutta hirveän sympaattisia jäseniä heillä on. Aina lähtien ulkoseilta olemukseltaan vähäkarvaista joulupukkia muistuttavasta entisestä puolueen puheenjohtajasta, Osmosta postitalon läheisyydessä pilveä polttaneeseen Vihreiden Nuorten puheenjohtajaan. Idealismia, utopiaa ja asennetta löytyy. Toisaalta olisihan se mukavaa, jos kaikki olisivat idealisteja niin ehkä maailma olisi hieman parempi paikka, vaan sitten toisaalta tällaisessa maailmassa idealisti tekemässä politiikkaa on yhtä järkevä ratkaisu, kuin GWB satojen ydinkärkien päällä istumassa.
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitto on kuollut, sanoi joku kun Siimes lähti lobbaajaksi teollisuuteen. Vasemmistoliitto menee, jotakuinkin samaan listaan Vihreiden kanssa idealistisuutensa kanssa. Suvi-Anne Siimekseen henkilöitynyt puolue on nyt heikommilla jäillä, kuin koskaan (tuo jäähän ei ole koskaan ollut kovinkaan paksu). Sosialismiromantiikka ei houkuttele enää ketään (kukapa niin 72 metriä korkeita Lenin patsaita Elielinaukiolle kaipaakaan), eikä vasemmistolainen politiikka houkuttele muutenkaan tässä nihilistisessä nykymaailmassa, jossa tärkeintä on jokaisen oma iPod. Tosin vasemmistolainen politiikka ei houkuttele kyllä muutenkaan, tai houkuttelee se yhtä vähän kuin oikeistolainen politiikkakin. Lähtökohtaisuus on aina väärin.
Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraatit, eli entinen Kristillinen Liitto on ollut kasvupaineiden alla jo jonkin aikaa, Bjarne Kalliksen puheet suurista vaalivoitoista jäivät vain puheeksi. Tuoko uusi naispuheenjohtaja* Päivi Räsänen uusia äänestäjiä, se jää nähtäväksi. KD:n suurin ongelma lienee se, ettei kristillinen rakkaus yletä aina politiikkaan, joka kaikesta alkukristillisyyden sosialismista huolimatta on varsin oikeistolaisen konservatiivista.
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset voittavat allekirjoittaneelta Rumimmat Sivut palkinnon, onneksi olkoon! Populismia ja steroideja, niistähän tuo pieni ja äkäinen puolue on tullut tunnetuksi. Perussuomalaisissa on se hyvä puoli, että he voivat aina syyttää kaikista ongelmista Euroopan Unionia ja maahanmuuttajia. Paha ulkoistetaan ja voidaan kokea yhdessä, kuinka me suomalaiset olemme kuitenkin hyviä ja suoraselkäisiä ihmisiä (vaikka teemmekin eniten itsemurhia ja olemme huomattavan väkivaltaisia toisiamme kohtaan erityisesti erilaisissa jonotustilanteissa). Perussuomalaisista ääniä keskimäärin saavat noin kolme edustajaa, eli puheenjohtaja Timo Soini, jonka taitava populismi on itsessään kunnioitettavaa, Alajärven omapoika Raimo Vistbacka ja kolmantena on yleensä ollut joku musta (tai no tässä tapauksessa varmaan valkoinen) hevonen. Viime vaaleissa se oli Tony Halme, näissä vaaleissa ääniharavaksi varmaankin nousee Perussuomalainen "intellektuelli" Jussi Halla-aho. Halla-aho on kuitenkin tohtorismiehiä, niin hänenhän on siis pakko olla oikeassa kaikessa mitä suustaan päästää. Erityistä mielenkiintoa Halla-aho on herättänyt blogikirjoituksillaan, jossa hän kunnon Perussuomalaisen tavoin keskittyy siihen, mitä ongelmia monikulttuurisuus ja maahanmuutto aiheuttaa. Kuinka prosentuaalisesti maahanmuuttajat tekevät enemmän rikoksia ja miten väärin on se, että musliminaiset pukeutuvat huntuihin. Halla-ahon suuria perkeleitä, ovat maahanmuuttajat ja Islam. Lähes kaikki hänen bloginsa kirjoituksista käsittelee näitä asioita, onhan se tietenkin hyvä keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, ja maalata siitä kaikki seinät täyteen olemattomia pikkupiruja ja keskittyä niiden haukkumiseen, ettei tarvitse keskittyä todellisiin ongelmiin (tai no niin kaikki ongelmathan johtuvat tasan kahdesta syystä, eikö niin).
Ruotsalainen kansanpuolue
Ruotsalainen kansanpuolue on hoitanut asiansa aina täytepuolueena hallituksessa varsin hyvin. Se on samaa mieltä kaikkien kanssa, kunhan ihmiset saavat puhua ruotsia. Itse, ruotsikielisvoittoiselta alueelta kotoisin olevana, voisin sanoa että ruotsinkielen asema Suomessa on naurettavan hyvä. Pakkoruotsi on järjetön järjestelmä, joka vain alistaa oppilaita ja vähentää monen oppilaan opiskelumotivaatiota. Siihen nähden, että olen asunut suurimman osan elämästäni ruotsikielisellä alueella, enkä ole oikeastaan koskaan käyttänyt tuota pakkoruotsiani, voin todeta sen turhaksi. Tietenkin ruotsia saa kuka tahansa opiskella jos tahtoo, mutta ei sen pakollista täytyisi missään nimessä olla. Voi vain kuvitella, jos minäkin olen ruotsinkielisellä paikkakunnalla asuneena tätä mieltä, niin mitä keskisuomalaiset sukulaiseni asiasta ajattelevat, ovathan he ehkä valokuvassa saattaneet jonkun ruotsinkielisen nähdä. Muutenkin ruotsikielen asema Suomessa on liian hyvä siihen nähden miten pieni ruotsikielisten vähemmistö täällä on. Missä ovat pakkosaame ja pakkoromani?
Tässä nämä pienpuolueet, joilla eduskunnassa paikkoja on. Kaikki väärässä.
*Jos termi naispuheenjohtaja ärsytti, tuon nais- etuliitteen ansiosta ja koet olevasi suuri tasa-arvoa puolustava femi... eikun siis mikä? Feminismi terminä on aivan yhtä sukupuolirasitteinen, kuin naispuheenjohtajakin. Eli älä siis suutu nais- etuliitteestä tai lopeta tasa-arvon edistämisestä puhuminen feminisminä. Itse voisin mieluiten jättää nuo sukupuolirasitteiset termit pois, mutta niin kauan kuin puhutaan feminismistä, niin näillä mennään.
Vihreät
Vihreät ovat vaikea puoluea haukkua, koska he pukkaavat olemaan niin sympaattisia, harva heistä mikään todellinen poliitikko on (mikä saattaa olla lähinnä positiivista), mutta hirveän sympaattisia jäseniä heillä on. Aina lähtien ulkoseilta olemukseltaan vähäkarvaista joulupukkia muistuttavasta entisestä puolueen puheenjohtajasta, Osmosta postitalon läheisyydessä pilveä polttaneeseen Vihreiden Nuorten puheenjohtajaan. Idealismia, utopiaa ja asennetta löytyy. Toisaalta olisihan se mukavaa, jos kaikki olisivat idealisteja niin ehkä maailma olisi hieman parempi paikka, vaan sitten toisaalta tällaisessa maailmassa idealisti tekemässä politiikkaa on yhtä järkevä ratkaisu, kuin GWB satojen ydinkärkien päällä istumassa.
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitto on kuollut, sanoi joku kun Siimes lähti lobbaajaksi teollisuuteen. Vasemmistoliitto menee, jotakuinkin samaan listaan Vihreiden kanssa idealistisuutensa kanssa. Suvi-Anne Siimekseen henkilöitynyt puolue on nyt heikommilla jäillä, kuin koskaan (tuo jäähän ei ole koskaan ollut kovinkaan paksu). Sosialismiromantiikka ei houkuttele enää ketään (kukapa niin 72 metriä korkeita Lenin patsaita Elielinaukiolle kaipaakaan), eikä vasemmistolainen politiikka houkuttele muutenkaan tässä nihilistisessä nykymaailmassa, jossa tärkeintä on jokaisen oma iPod. Tosin vasemmistolainen politiikka ei houkuttele kyllä muutenkaan, tai houkuttelee se yhtä vähän kuin oikeistolainen politiikkakin. Lähtökohtaisuus on aina väärin.
Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraatit, eli entinen Kristillinen Liitto on ollut kasvupaineiden alla jo jonkin aikaa, Bjarne Kalliksen puheet suurista vaalivoitoista jäivät vain puheeksi. Tuoko uusi naispuheenjohtaja* Päivi Räsänen uusia äänestäjiä, se jää nähtäväksi. KD:n suurin ongelma lienee se, ettei kristillinen rakkaus yletä aina politiikkaan, joka kaikesta alkukristillisyyden sosialismista huolimatta on varsin oikeistolaisen konservatiivista.
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset voittavat allekirjoittaneelta Rumimmat Sivut palkinnon, onneksi olkoon! Populismia ja steroideja, niistähän tuo pieni ja äkäinen puolue on tullut tunnetuksi. Perussuomalaisissa on se hyvä puoli, että he voivat aina syyttää kaikista ongelmista Euroopan Unionia ja maahanmuuttajia. Paha ulkoistetaan ja voidaan kokea yhdessä, kuinka me suomalaiset olemme kuitenkin hyviä ja suoraselkäisiä ihmisiä (vaikka teemmekin eniten itsemurhia ja olemme huomattavan väkivaltaisia toisiamme kohtaan erityisesti erilaisissa jonotustilanteissa). Perussuomalaisista ääniä keskimäärin saavat noin kolme edustajaa, eli puheenjohtaja Timo Soini, jonka taitava populismi on itsessään kunnioitettavaa, Alajärven omapoika Raimo Vistbacka ja kolmantena on yleensä ollut joku musta (tai no tässä tapauksessa varmaan valkoinen) hevonen. Viime vaaleissa se oli Tony Halme, näissä vaaleissa ääniharavaksi varmaankin nousee Perussuomalainen "intellektuelli" Jussi Halla-aho. Halla-aho on kuitenkin tohtorismiehiä, niin hänenhän on siis pakko olla oikeassa kaikessa mitä suustaan päästää. Erityistä mielenkiintoa Halla-aho on herättänyt blogikirjoituksillaan, jossa hän kunnon Perussuomalaisen tavoin keskittyy siihen, mitä ongelmia monikulttuurisuus ja maahanmuutto aiheuttaa. Kuinka prosentuaalisesti maahanmuuttajat tekevät enemmän rikoksia ja miten väärin on se, että musliminaiset pukeutuvat huntuihin. Halla-ahon suuria perkeleitä, ovat maahanmuuttajat ja Islam. Lähes kaikki hänen bloginsa kirjoituksista käsittelee näitä asioita, onhan se tietenkin hyvä keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, ja maalata siitä kaikki seinät täyteen olemattomia pikkupiruja ja keskittyä niiden haukkumiseen, ettei tarvitse keskittyä todellisiin ongelmiin (tai no niin kaikki ongelmathan johtuvat tasan kahdesta syystä, eikö niin).
Ruotsalainen kansanpuolue
Ruotsalainen kansanpuolue on hoitanut asiansa aina täytepuolueena hallituksessa varsin hyvin. Se on samaa mieltä kaikkien kanssa, kunhan ihmiset saavat puhua ruotsia. Itse, ruotsikielisvoittoiselta alueelta kotoisin olevana, voisin sanoa että ruotsinkielen asema Suomessa on naurettavan hyvä. Pakkoruotsi on järjetön järjestelmä, joka vain alistaa oppilaita ja vähentää monen oppilaan opiskelumotivaatiota. Siihen nähden, että olen asunut suurimman osan elämästäni ruotsikielisellä alueella, enkä ole oikeastaan koskaan käyttänyt tuota pakkoruotsiani, voin todeta sen turhaksi. Tietenkin ruotsia saa kuka tahansa opiskella jos tahtoo, mutta ei sen pakollista täytyisi missään nimessä olla. Voi vain kuvitella, jos minäkin olen ruotsinkielisellä paikkakunnalla asuneena tätä mieltä, niin mitä keskisuomalaiset sukulaiseni asiasta ajattelevat, ovathan he ehkä valokuvassa saattaneet jonkun ruotsinkielisen nähdä. Muutenkin ruotsikielen asema Suomessa on liian hyvä siihen nähden miten pieni ruotsikielisten vähemmistö täällä on. Missä ovat pakkosaame ja pakkoromani?
Tässä nämä pienpuolueet, joilla eduskunnassa paikkoja on. Kaikki väärässä.
*Jos termi naispuheenjohtaja ärsytti, tuon nais- etuliitteen ansiosta ja koet olevasi suuri tasa-arvoa puolustava femi... eikun siis mikä? Feminismi terminä on aivan yhtä sukupuolirasitteinen, kuin naispuheenjohtajakin. Eli älä siis suutu nais- etuliitteestä tai lopeta tasa-arvon edistämisestä puhuminen feminisminä. Itse voisin mieluiten jättää nuo sukupuolirasitteiset termit pois, mutta niin kauan kuin puhutaan feminismistä, niin näillä mennään.
Tunnisteet:
pienpuolueet,
politiikka,
vaalit 2007,
yhteiskunta
maanantai 19. helmikuuta 2007
Of Minor Prophets and Their Prostitute Wives
Ei kahta ilman kolmatta, sanoi joku. Tiedä sitten tarkoittiko hän Suomalaista kolmipuoluejärjestelmää (tai kuten jotkut sanovat, demokratiaa). Todellakin, tässä on nyt kaksi ensimmäistä "kolmesta suuresta" käyty läpi. Arvontalipulla viimeisen paikan voitti Suomen Keskusta, jonka verkkosivuston allekirjoittanut arvostelee layoutiltaan, käytettävyydeltään ja toimivuudeltaan läpi käytyjen parhaaksi.
"Kepu pettää aina!", kuullostanee tutulta. Itse kuulin kyseisen lauseen ensimmäista kertaa, joskus Ahon hallituksen aikaan, Suomen ollessa lamassa. Siitä ollaan tultu kauas, tai no niin jos nyt puhutaan yksittäisistä kepulaisista, niin ei siitä sittenkään niin kovin kauas olla tultu. Maalaisuudestaan eroon pyrkivät kaupunkikeskustalaiset pyrkivät olemaan nuorekkaan kokoomuslaisia ja toisaalla ne vanhat maalaiskeskustalaiset eivät voisi juurikaan vähempää välittää kaupunkilaisista, kunhan Suomi pysyy asuttuna pienimpiä Ypäjiä myöten (toim.huom. kirjoittaja ei tiedä Ypäjästä mitään, Ypäjä voi hyvinkin olla suuri metropoli) . Kunhan maataloutta tuetaan sellaisilla tuilla, että joka paikassa voi viljellä aivan mitä vaan, riippumatta tulojen ja menojen välisestä suhteesta.
Keskustan politiikan suuri ongelma on se, että se jää Kauniiden ja Rohkeiden varjoon. Kauniit ja Rohkeat eivät tietenkään viittaa kuuluisaan saippuasarjaan vaan keskustalaisten omaan saippuaoopperaan salarakkaiden ja salafaksiensa kanssa. Kaikkihan vielä muistavat sen, kuinka nykyinen Keskustahallitus sai syntynsä, Lipposen suusta tulleet sammakot (mikä sinällään ei ole outoa, kun tuo suu on kuin Egyptin toinen vitsaus) ja Jäätteenmäen salaiset faksit, nuo nousun ja tuhon faksit. Sittemmin Keskustalla on ollut mitä mielenkiintoisinta kriisiä, oli sitten kyseessä eräänkin kulttuuriministerin aviomiehen puheet tai eräänkin pääministerin erot ja myöhemmät nettitreffit.
Draamaa on riittänyt, vaan entäpä politiikka? Voisiko se, joka osaa sanoa jotain tarkkaa Keskustan politiikasta nostaa kätensä ylös? Ei ihan Kokoomuslaista, muttei toisaalta aivan Demarilaistakaan, se siis lienee kaiken järjen mukaan Keskustalaista. Mikä tarkoittaa, että... ...en minä tiedä, eikä taida tietää moni muukaan.
Jos siis toivot lisää draamaa, saippuakohtauksia, salafakseja, -rakkaita, -tekstareita jne... Suomen politiikkaan niin äänestä toki Keskustaa! Kuka niistä asiakysymyksistä jaksaa välittää jos vaihtoehtona on herkullisia lööppejä keltaisessa lehdistössä.

"Kepu pettää aina!", kuullostanee tutulta. Itse kuulin kyseisen lauseen ensimmäista kertaa, joskus Ahon hallituksen aikaan, Suomen ollessa lamassa. Siitä ollaan tultu kauas, tai no niin jos nyt puhutaan yksittäisistä kepulaisista, niin ei siitä sittenkään niin kovin kauas olla tultu. Maalaisuudestaan eroon pyrkivät kaupunkikeskustalaiset pyrkivät olemaan nuorekkaan kokoomuslaisia ja toisaalla ne vanhat maalaiskeskustalaiset eivät voisi juurikaan vähempää välittää kaupunkilaisista, kunhan Suomi pysyy asuttuna pienimpiä Ypäjiä myöten (toim.huom. kirjoittaja ei tiedä Ypäjästä mitään, Ypäjä voi hyvinkin olla suuri metropoli) . Kunhan maataloutta tuetaan sellaisilla tuilla, että joka paikassa voi viljellä aivan mitä vaan, riippumatta tulojen ja menojen välisestä suhteesta.
Keskustan politiikan suuri ongelma on se, että se jää Kauniiden ja Rohkeiden varjoon. Kauniit ja Rohkeat eivät tietenkään viittaa kuuluisaan saippuasarjaan vaan keskustalaisten omaan saippuaoopperaan salarakkaiden ja salafaksiensa kanssa. Kaikkihan vielä muistavat sen, kuinka nykyinen Keskustahallitus sai syntynsä, Lipposen suusta tulleet sammakot (mikä sinällään ei ole outoa, kun tuo suu on kuin Egyptin toinen vitsaus) ja Jäätteenmäen salaiset faksit, nuo nousun ja tuhon faksit. Sittemmin Keskustalla on ollut mitä mielenkiintoisinta kriisiä, oli sitten kyseessä eräänkin kulttuuriministerin aviomiehen puheet tai eräänkin pääministerin erot ja myöhemmät nettitreffit.
Draamaa on riittänyt, vaan entäpä politiikka? Voisiko se, joka osaa sanoa jotain tarkkaa Keskustan politiikasta nostaa kätensä ylös? Ei ihan Kokoomuslaista, muttei toisaalta aivan Demarilaistakaan, se siis lienee kaiken järjen mukaan Keskustalaista. Mikä tarkoittaa, että... ...en minä tiedä, eikä taida tietää moni muukaan.
Jos siis toivot lisää draamaa, saippuakohtauksia, salafakseja, -rakkaita, -tekstareita jne... Suomen politiikkaan niin äänestä toki Keskustaa! Kuka niistä asiakysymyksistä jaksaa välittää jos vaihtoehtona on herkullisia lööppejä keltaisessa lehdistössä.

Tunnisteet:
Keskusta,
politiikka,
vaalit 2007,
yhteiskunta
Of Up and Coming Monarchs
Suomen oikeisto. Siis se mitä oikeistoksi Suomessa kutsutaan, eli Kansallinen Kokoomus (Yhdysvalloissa 1900-luvun puolivälissähän Kokoomuslaiset olisivat päässeet kommunismivainoissa roviolle). Viimeisestä hallituskokoonpanosta kylmästi sivuun jätetyt suhteellisen sympaattiset porvarinyritelmät ovat, kuten kunnon johtavan oppositiopuolueen sopiikin, räksyttäneet vesikauhuisen chihuahuan tavoin hallituksen toimia kuluneen kauden ajan. Hyvä niin. Tietenkin se, että hallituspolitiikka ei itsessään ole muuttunut juuri miksikään, eli käytännön kansalaisen näkökulmasta näyttäisi siltä, ettei sillä kuka hallituksessa "kolmesta suuresta" istuu ja kuka oppositiossa räksyttää.
Kokoomuksen surullinen osahan on aina ollut olla se pienin kolmesta suuresta, se Daltonien veljesten toiseksi lyhyin, jonka nimeä ei kukaan muista. Kokoomuksen hallituspaikka siis riippuu siitä, osuiko se kieli vaalien alla oikeaan takamukseen. Hallituksessa sitten Kokoomus ei juuri muuta teekään, kuin seuraile kiltisti perässä mitä isot pojat tekevät. Huipussaan Kokoomuksen katu-uskottavuus (jos mitään politiikkaan liittyvää voi kyseisellä termillä kuvata) oli Niinistön aikoihin. Tuo maskuliinisyyden rullaluisteleva huipentuma on jättänyt taakseen nämä vähempi arvoiset monarkit, jotka joutuivat astumaan liian nopeasti liian suuriin rullaluistimiin.
Sitten hieman politiikkaa, kun kaikki ad hominemit on saatu alta pois. Kokoomuksen tapauksessa vaan politiikasta puhuminen on ongelmallista, koska sen asemana on ollut joko oppositiossa räksyttäminen tai hallituksessa mukavan hiljaisena vähemmistönä oleminen. Tiedä sitten, puhuuko itse Raamattu jo Kokoomuksesta:
Ilmestyskirja:Ainoa asia, josta Kokoomusta on hieman kehuttava on heidän selkeä linjauksensa NATO kysymyksessä. Tietenkin se, että tuo selvä kanta on selkeän huono ja suhteellisen kehnosti perusteltu on toinen asia, mutta ainakin heillä on asiaan mielipide:
"3:15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!
3:16 Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos."
”Nato–jäsenyys selkiyttäisi ja parantaisi Suomen asemaa. Se antaisi Suomelle nykyistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa maamme kannalta keskeisiin turvallisuuspoliittisiin päätöksiin. Jäsenyys myös entisestään vahvistaisi Suomen lähialueiden turvallisuutta ja vakautta sekä osaltaan edesauttaisi myös Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä. Lisäksi Nato –jäsenyys tarjoaisi Suomelle konkreettista sopimuspohjaista tukea mahdollisissa sotilaallisissa kriiseissä.”Niin, siinä se. Näkemys. Hienoahan se on, että puolueella on jokin, aivan oikea näkemys ja linjaus. Tosin on sekin sanottava, että linjasta lipsutaan huomattavan vahvasti, kun keskustellaan yksittäisten edustajien kanssa. Puoluekurille olisi töitä.
NATO jäsenyys on Suomen nykyisessä tilanteessa järjetön valinta, ainoa asia mitä sillä saataisiin aikaan on se, että tietyt valtiot katsoisivat Suomea vain enemmän kieroon. Nopeasti tietyillä maailman alueilla juoksisi NATO-sotilaita Suomen liput olkapäissä toteuttamassa erään tietyn suurvallan ulkopolitiikkaa (lue modernia imperialismia). Entä hyödyt? No jos Venäjä pelottaa niin siitä sitten juoksemaan kanaemon suojiin. On toki myönnettävä, että Venäjä pelottaa myös minua, mutta ei sellaisessa näkökulmassa, johon sotilasjoukot auttaisivat. Turha sitä on YYA-sopimusta USA:n kanssa allekirjoittaa, kun naapurinkin kanssa tehdystä on jo päästy eroon.
Ohessa poliittiseen kulttuurihäiriköintiin tarkoitettu tupakka-askeistakin tuttu varoitustarra, käytä sitä harkiten ja oikein:

Lopuksi haluaisin vielä huomauttaa Kokoomus.fi:n -sivuston suunnittelijaa siitä, että vasemman navipalkin linkit pikselöityvät rumasti. Ettekö vaan osaa?
Tunnisteet:
kokoomus,
politiikka,
vaalit 2007,
yhteiskunta
sunnuntai 18. helmikuuta 2007
When They Really Get to Know You They Will Run
Suomen politiikkaa on viimeisen, kuka muistaa kuinka kauan on nimennyt yksi tekijä. Tuo yksi tekijä, joka vaaleista toisiin on kyennyt esittämään täysin, jotain muuta mitä se käytännössä toteuttaa. Tekijähän on siis Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (jatkossa SDP), joka on istunut Suomen hallituksessa nyt yhtä jaksoisesti vuodesta 1995, eli 12 vuotta (siis kolmen hallituskauden ajan). Sivustollaan SDP esittelee ohjelmakseen mm.
Nyt voi jokainen ärsyyntyä ja sanoa, etteihän SDP pysty yksin kaikkea tekemään. Mikä on tietenkin totta ja kohtuutontahan on kaikesta SDP:tä syyttää, ongelma vaan on se, ettei SDP ole näissä asioissa ollut aloitteentekijänä tai tiettyjä päätöksiä vastaan, vaan toteuttanut omaa syrjivää politiikkaansa jo vuosia. Kuten City-lehden listalla oli joku oivaltanut, antaa SDP verohelpotuksia varallisuusveroihin (joka käytännössä koskettaa vain Suomen rikkaita) ja tämän jälkeen jakaa hernekeittoa Hakaniemen torilla köyhille.
Tässä siis päivän vinkki: tulosta itsellesi tarrapaperille alla oleva tarra ja liimaa se SDP:n vaalimainoksiin SDP:n logon viereen. (Tämä on luonnollisesti rikollista ja väärin, enkä siis oikeasti tahdo ketään rikolliseen toimintaan kehottaa)

"Suomalaisessa yhteiskunnassa koulutuksen perusturva ja mahdollisuudet itsensä jatkuvaan kehittämiseen ovat kaikilla kansalaisilla."Näinhän sitä sanotaan, kas kummaa vaan ei ole 12 vuotta hallituksessa riittänyt edes opintotuen koroittamiseen, saati sitten tulorajojen nostamiseen (nimim. 950€ velkaa valtiolle, koska ajatteli että kädestä suuhun -elintaso on opiskelijalle sallittua). Eli suomalaisessa yhteiskunnassa on kannatavampaa olla työtön tai joutua vankilaan, eikä opiskella. Haiskahtaa siis hieman kusetukselta. Tämän lisäksi SDP lupailee:
"Kaikilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus nauttia kulttuurista ja taiteesta, osallistua kulttuurielämään. Koulutuksellisten ja muiden kulttuuristen kynnysten lisäksi tulee muita osallistumisen kynnyksiä madaltaa."Tätä ollaan viimeisen 12 vuoden aikana toteutettu siten, että peruskouluopetuksesta ollaan vähennetty kuvataiteen tunteja ja toisaalla rakennetaan uutta musiikkitaloa makasiinien tilalle. Luonnollista on toki se, ettei uuteen musiikkitaloon järjestetä minkäänlaisia "nuorisomusiikin" tapahtumia, vaan siinä on nyt sitten Oopperatalon ja Finlandiatalon viereen yksi uusi turkkitätien ja mersusetien uusi külttüürinnauttimistalo. Ilmeisesti saamme kaikki kansalaiset nauttia kulttuurista, kunhan se on sellaista kulttuuria, joka sopii kuunneltavaksi iltapuvussa Dom Perignon lasi kädessä. Miltäköhän tämä nyt haiskahtaa? Mutta jatketaan toki SDP:n seurassa vielä hieman.
Niin, tämä ajatus tietenkin rajoittuu siihen, kun aletaan puhumaan asevelvollisuudesta. Kaksitoista vuotta hallituksessa ei ole SDP:lle riittänyt ajamaan todellista tasa-arvoa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassahan miesten asevelvollisuus on ainoa todellinen rakenteellinen sukupuolinen tasa-arvorikos, josta ei olla edes pyritty eroon.
"Ihmisten on oltava tasa-arvoisia lain edessä. Yhteiskunnan on oltava vakaa ja turvallinen, jotta ihmiset ja yhteisöt, miehet ja naiset tasavertaisina voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittyä."
Nyt voi jokainen ärsyyntyä ja sanoa, etteihän SDP pysty yksin kaikkea tekemään. Mikä on tietenkin totta ja kohtuutontahan on kaikesta SDP:tä syyttää, ongelma vaan on se, ettei SDP ole näissä asioissa ollut aloitteentekijänä tai tiettyjä päätöksiä vastaan, vaan toteuttanut omaa syrjivää politiikkaansa jo vuosia. Kuten City-lehden listalla oli joku oivaltanut, antaa SDP verohelpotuksia varallisuusveroihin (joka käytännössä koskettaa vain Suomen rikkaita) ja tämän jälkeen jakaa hernekeittoa Hakaniemen torilla köyhille.
Tässä siis päivän vinkki: tulosta itsellesi tarrapaperille alla oleva tarra ja liimaa se SDP:n vaalimainoksiin SDP:n logon viereen. (Tämä on luonnollisesti rikollista ja väärin, enkä siis oikeasti tahdo ketään rikolliseen toimintaan kehottaa)

Tunnisteet:
politiikka,
SDP,
sosiaalidemokraatit,
vaalit 2007,
yhteiskunta
Tyly Puhe
"Enää ei tarvita
Eugenia tai Lee Harveyta
Kun poliitikot mittaavat
Poliitikkoja ja johtajat
Vetävät toisiaan nopeammin
Ja nyt huomataan:
Tämä on tyly puhe.
Tämä on tylyä puhetta!"
- YUP: Tyly Puhe -
Nykypäivänä tylyä puhetta kuulee valitettavan vähän, siksipä on aika sitä tuottaa hieman lisää. Tyly Puhe -blogin on tulevaisuudessa tarkoitus sisältää tylyä puhetta politiikasta, yhteiskunnasta ja ihmisestä. Kulttuurihäiriköintiä on myös tarkoitus harrastaa kaikissa sen mahdollisissa muodoissa.
Erityisesti blogin syntyyn vaikutti nyt alkavat eduskuntavaalit 2007. Blogia on kuitenkin tarkoitus jatkaa myös vaalien jälkeen. Blogin kirjoittaja ei pyri edistämään minkään puolueen tai yksittäisen ehdokkaan menestystä tulevissa vaaleissa, vaan ehkäpä juuri päinvastoin. Kritiikkiä pyritään jakamaan jokaiselle, joka sitä ansaitsee ja uskokaa pois moni sitä ansaitsee.
"Kaikesta huolimatta, hyvää illan jatkoa" sanottiin joskus Iltalypsy nimisessä ohjelmassa, näinpä sanon nyt myös minä - blogin kirjoittaja - vaikka onkin vasta päivä.
Erityisesti blogin syntyyn vaikutti nyt alkavat eduskuntavaalit 2007. Blogia on kuitenkin tarkoitus jatkaa myös vaalien jälkeen. Blogin kirjoittaja ei pyri edistämään minkään puolueen tai yksittäisen ehdokkaan menestystä tulevissa vaaleissa, vaan ehkäpä juuri päinvastoin. Kritiikkiä pyritään jakamaan jokaiselle, joka sitä ansaitsee ja uskokaa pois moni sitä ansaitsee.
"Kaikesta huolimatta, hyvää illan jatkoa" sanottiin joskus Iltalypsy nimisessä ohjelmassa, näinpä sanon nyt myös minä - blogin kirjoittaja - vaikka onkin vasta päivä.
Tunnisteet:
politiikka,
tyly puhe,
yhteiskunta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)